Pikavipit ovat helppo ja edullinen keino rahoittaa mitä erilaisimpia menoja. Nopean saatavuutensa ansiosta pikalainat sopivat erinomaisesti yllättävien menojen, kuten lääkärikulujen hoitamiseen, mutta vipin voi aivan yhtä lailla hakea myös suunniteltuihin menojen, kuten vaikka ulkomaanmatkan rahoittamiseen. Pikavippien suosio johtuukin varmasti hyvin pitkälti juuri lainojen monipuolisuudesta. Suosiosta huolimatta pikavipeillä on varsin huono maine, mistä saamme pääasiassa kiittää mediaa. Media on demonisoinut pikavippejä jo pitkään vedoten mm. pikavippien hurjiin, jopa useiden satojen prosenttien suuruisiin todellisiin vuosikorkoihin. Ei kuitenkaan koiraa karvoihin katsominen, eikä pikavippejä todellisiin vuosikorkoihin, sillä vuosikorot eivät anna edes lähelle totuudenmukaista kuvaa pikavippien todellisista hinnoista. Pikavipeille tulee kuluja ja korkoja keskimäärin neljäsosan alkuperäisestä lainapääomasta, eli esimerkiksi 1000 euron lainalle kuluja kertyy keskimäärin 250 euroa. 250 euron kulut 1000 euron lainalle ovat varsin kohtuulliset, kun otetaan huomioon että pankit perivät lainoistansa pelkästään avausmaksuna jo jopa 300 euron kulut. Pankkilainan vuosikoroksi muodostuisi kuitenkin luultavasti vain muutamia prosentteja, kun taas kyseisen pikavipin todellinen vuosikorko voisi olla jopa liki 100 prosenttia. Monilla on mielikuva, että lähes jokainen lainaa netistä hakeva henkilö ajautuu ylivelkaantumiseen ja saa lopulta maksuhäiriömerkinnän. Näin ei tietenkään kuitenkaan ole, vaan todellisuudessa 85 prosenttia pienlainojen hakijoista maksaa lainansa ajallaan takaisin. Jäljelle jäävästä 15 prosentistakin vielä kymmenen prosenttia maksaa luottonsa heti ensimmäisen maksumuistutuksen saatuaan. Vain noin viisi prosenttia vippaajista jättää siis lainansa maksamatta. Suomalaisille vuosittain merkittävistä maksuhäiriömerkinnöistä 71 prosenttia juontaa juurensa perinteisestä, suuremmista kulutusluotoista, joita haetaan pääasiallisesti pankeista. 16 prosenttia maksuhäiriömerkinnöistä johtuu muista rästiveloista, ja kuuden prosentin osuuden vievät asuntolainat. Vain seitsemän prosenttia maksuhäiriömerkinnöistä johtuu pelkästään pikavipeistä. Useat kyselytutkimukset osoittavat kuluttajien asennoitumisen vippeihin olevan pääasiallisesti hyvin positiivista. Kuluttajat ovat olleet jopa huolissaan mahdollisesta pikavippitoiminnan loppumisesta, ja kertoneet pelkäävänsä ajautuvan velkaongelmiin juuri vippien puuttumisen takia – ei suinkaan päinvastoin. Useat kyselyihin vastanneista henkilöistä ovat kertoneet maksavansa vipeillä jokapäiväisiä menoja, kuten ruokaostoksia, joihin ei muutoin olisi ollut varaa. Pikavippi sopii siis aivan tavallisten arkisten menojen hoitamiseen, eikä vippaamalla ajaudu ylivelkaantumiseen sen helpommin kuin mitään muutakaan lainaa ottamalla. Ja jos ylivelkaantumisista todella ollaan huolissaan, miksemme ottaisi käyttöön mm. Suomen Pienlainayhdistyksen ja useiden kansanedustajien esittämää positiivista luottorekisteriä, jonka avulla ylivelkaantumiset voitaisiin kitkeä luultavasti jopa lähes kokonaan pois.